Friday, January 28, 2011

Intialaisista keittokirjoista

Minulta on kyselty, mitkä intialaiset keittokirjat ovat hyviä. Itse en käytä keittokirjoja kovinkaan usein, vaan turvaudun useinmiten anoppiin tai intialaisiin ystäviini ruoanlaittoneuvoissa. Eri intialaisissa kulttuureissa samat ruoat valmistetaan eri tavoin, ja ihmiset pitävät yleensä vain oman kulttuurinsa tavasta valmistaa ruokaa, koska ovat tottuneet tiettyihin makuihin – niin myös meidän perheessä.

On kuitenkin olemassa hyviä keittokirjoja, jotka auttavat oppimaan intialaisen ruoanlaiton perusteita. Itse aloitin ruoanlaittokokeiluni aikoinaan Mallika Badrinathin (alla) kirjojen avulla.

Mallika Badrinath on chennailainen kotirouva, josta on vuosien myötä kehittynyt aikamoinen kulinaristinen asiantuntija. Hän on ehtinyt julkaista yli 20 kirjaa erilaisista aiheista, kuten etelä-intialaiset luonaat, pohjois-intialaiset subzit, intialaiset makeiset, snack-ruoat, mikroaaltouuniruoat ja tiffin-ruoat (dosat, idlit ja leivät).

Hänen kirjansa ovat halpakustanteisia ja maksavat kaupoissa vain vajaat kaksi euroa, mutta pidän niiden selkeistä ohjeista (jotka on tosin kirjoitettu hieman horjuvalla englannilla!). Resepteistä tekee selkeitä niiden tarkasti annetut mitat sekä numeroidut ohjeet (ks. alla).

Etelä-intialaisen ruoan ystäville suosittelisin Badrinathin “Classic Lunch Recipes”- kirjaa, sillä Badrinath on etelä-intialainen ja taitaa riisilounaat kasvisruokineen hyvin. Kirjassa on esitellään erilaisia etelä-intialaisia palmun lehdellä tarjottavia lounaita. Tässä kuva Keralan osavaltion tyypillisestä lounaasta:

Tarla Dalal (alla) on Intian kuuluisin julkkiskokki. Hän on erittäin tuottelias ja on julkaissut Badrinathiakin enemmän keittokirjoja – kuulemma noin sata - monista eri aiheista. Kuten Badrinath, Gujaratista luoteis-intiasta kotoisin oleva Dalal julkaisee ainoastaan kasvisruokareseptejä ja hänen kirjansa ovat niinikään parin euron hintaisia. 

En omista Dalalin keittokirjoja, mutta luen hänen lehteään “Cooking and More”, joka ilmestyy kuukausittain.

Lehdestä löytyy sekä perinteisiä reseptejä että kiinnostavia innovatiivisia ideoita ruoanlaittoon. Suurin osa resepteistä on intialaisia, mutta lehdessä on usein myös mm. kiinalaisen, eurooppalaisen ja välimeren keittiön reseptejä. Hänenkin reseptinsä ovat selkeitä ja helppoja seurata.

Myös julkkiskokki Sanjeev Kapoor on suosittu pikkukirjoillaan. Hän julkaisee kasvisreseptien lisäksi liharuokareseptejä sekä mm. kiinalaisia reseptejä. Hänen ohjeensa eivät ole onnistuneet keittiössäni yhtä hyvin.

Suomenkielisiä intialaisia keittokirjoja minulla on vain yksi, lahjaksi saatu Ullmannin “Löytöretki Intian keittiöihin”.

Kirja saa plussaa upeista värikkäistä valokuvistaan, mutta itse reseptit eivät ole autenttisia, vaan niitä on muunneltu länsimaiseen makuun. 

 

Minkälaisia intialaisia keittokirjoja omistatte? Oletteko kokeilleet näiden kokkien reseptejä?

5 comments:

  1. Minulla on useampi Nita Mehtan keittokirja. Kesällä pääsi eniten käyttöön "Tandoori cooking in the oven".
    Intiasta tuli kyllä ostettua parikymmentä erilaista keittokirjaa. Myös muita kuin intialaista eli mm. Jamie Oliver, Nigella Lawson jne. olivat niin edullisia vrt. Suomen hintoihin.

    ReplyDelete
  2. Erinomainen keskustelunaihe!

    Olen kanssasi samoilla linjoilla lähes kaikessa. Minäkin käytän keittokirjoja tosi harvoin, koska monet intialaiset perusreseptit on opittu anopilta tai muilta tutuilta, ja uusia (esim. kuivia kasvisruokia) tulee sovellettua vanhojen pohjalta. Minusta tv-ohjelmat, lehdet ja blogit ovat muutenkin paljon inspiroivampia lähteitä kuin keittokirjat. Minäkin tykkään tuosta Cooking & More -lehdestä kovasti, mutta sitä on jostakin syystä kauhean vaikea löytää Hyderabadista. Myydäänkö sitä teillä päin ihan marketeissa, vai ostatko sitä jostain kirjakaupasta? Landmarkissa tai Crosswordilla en itse ole ainakaan siihen törmännyt.

    Olen myös huomannut, että autenttisia intialaisia keittokirjoja on lähes mahdoton löytää Suomesta. Reseptit ovat aina jotenkin länsimaiseen makuun sovellettuja, mutta kai sillä tavalla saadaan kirjoille suurempi lukijakunta, kun käytetään esim. punaisia linssejä, joita saa joka marketista. Minulla on tuo samainen Löytöretki Intian keittiöihin, jonka minäkin olen saanut lahjaksi. Minusta siinä on hyvää se, että siinä sentään esitellään ruokia eri puolilta Intiaa, eikä vain esim. Pohjois-Intiasta. Kirjassa myös käytetään ihan oikeita intialaisia aineksia, kuten currylehtiä, tamarindia, toor dalia ja palmusokeria. Mikä minua kirjassa ehkä eniten häiritsee, on se, että monilla ruoilla ei ole alkukielisiä nimiä ollenkaan. Mikä intialainen ruokalaji on esimerkiksi ”mausteinen munakoiso”?

    Liputan myöskin kotirouvien keittokirjoille. :-) Jos haluaa oppia autenttista intialaista kotiruokaa keittokirjoista, niin noiden kotirouvien teokset ovat siihen ihan parhaita. Niitä ei tietenkään saa Suomesta, mutta Intiassa niitä on pilvin pimein – enemmän tai vähemmä horjuvalla englannilla kirjoitettuja. ;-) Ravintolakokit yrittävät olla aina kovin innovatiivisia ja moderneja, jolloin ruoka ei välttämättä ole kovinkaan ”autenttista”, vaikka muuten ehkä tosi hyvääkin. Noiden kotirouvien kirjoittamia keittokirjoja minulla on muutama, jopa yksi telugunkielinen, jonka tavaamiseen menee tosin hieman aikaa... :-)

    Sanjeev Kapoor on jostakin syystä minullakin vähän epäsuosiossa. En tiedä, enkö ole onnistunut hänen ruoissaan, vai mistä kiikastaa. En vain tykkää.

    ReplyDelete
  3. Kiitos hyvistä vinkeistä! Haen keittokirjoista inspiraatiota aina silloin tällöin, mutta kaipaisin valikoimaani lisää varsinkin hyviä intialaisia (ja aasialaisia) keittokirjoja. Kuten todettiin, autenttisia intialaisia keittokirjoja on vaikea löytää Suomesta. Ja varsikin Italiasta. Olisikin ihana saada käsiinsä jotain edellämainituista oppaista, varsinkin kotirouvien keittokirjat ovat yleensäkin paikallisen keittiön ja ruuanlaiton oppimiseen paras apu! Pitänee tehdä hieman tutkimustyötä nettiavaruudessa, josko tätä kautta löytäisi esim. Dalalin kirjoja. Kivaa viikonloppua! :)

    ReplyDelete
  4. Vautsi, olen niin vaikuttunut siitä että noiden rouvien keittokirjoihin eivät lihareseptit edes pääse ja että alan lehtikin on vegeille tarkoitettu :) Intia, kasvissyöjien paratiisi!

    Minullakin on intialaisia keittokirjoja mutta niissä on ikävän paljon liharuokia. Enkä kyllä keittokirjoja ikinä lueskele, mieluummin tätä blogiasi :-)

    ReplyDelete
  5. Suzhouren, Nita Mehtaan en olekaan sen pahemmin tutustunut. Suosittelisitko hänen reseptejään?

    Hippu, kotirouvat on tosiaan parhaita ruoanlaiton opettajia. Intiassa mielestäni parasta ruokaa jaa juuri ihmisten kodeissa!

    Cooking & More- lehteä ei löydäkään jokaisesta kirjakaupasta. Aikaisemmin ostin sitä Oxford Bookstore- kaupasta, mutta siellä sitä ei ole viime aikoina näkynyt. Muistaakseni Sparissa myytiin tätä ja muissakin satunnaisissa lehtipisteissä. Olen sen mukaan ottanut silloin, kun on vaan tullut vastaan! Mutta sen voi myös tilata kotiin, ja vuoden tilaus maksaa vain 500 rupiaa.

    Hippu, minustakin oli kiva, että tuo Löytöretki-kirja esittää ruokaa eri puolilta Intiaa, mutta itse ruoat näyttivät usein oudoilta. Esim. ne kirjan samosat ei näytä ollenkaan intialaisilta samosoilta!Olen itsekin ihmetellyt tuota punaisten linssien käyttöä, niihin kun en ole koskaan Intiassa törmännyt (muuta kuin kaupassa).

    Italiansalaatti, surffasin juuri Amazonissa, ja kyllä sieltä ainakin voi tilata Dalalin keittokirjoja. :)

    Kirjuri, tosiaankin, Intia on kasvisruokaparatiisi! Kasvisruokareseptejä on täällä niin valtavasti ja paljon eri variaatioita. Kasvisruokakeittokirjoja myydään täällä Intiassa kovasti, ja onhan tuolle lehdellekin lukijakuntaa - ainakin sen hinta on noussut viime vuonna 30 rupiasta 50 rupiaan ;-)

    ReplyDelete