Intiassa on tällä hetkellä meneillään kausi, jolloin eri puolilla maata vietetään erilaisia uskonnollisia pyhiä. Vähän aikaa sitten oli Eid, tällä viikolla on Dasshera ja Durga Puja ja kohta alkaakin jo taas Diwali. Sunnuntaina kävimme koko viikon kestävillä Durga Puja-juhlilla, jotka kulminoituvat isoon puja-rituaaliin tänä viikonloppuna.
Durga Pujaa juhlitaan Intiassa lähinnä Bengalin osavaltiossa, jossa äitijumalaa – Durgaa tai Deviä (yllä) – palvotaan ahkerasti. Alla näkyy portin kirjoitus kauniilla bengalinkielellä (osaakohan kukaan lukea tuota?).
Myös Bangaloressa, jossa asumme, on Bengali-yhdistys, joka järjestää jokavuotiset festivaalit. Festivaaleille on kuka tahansa tervetullut, ja mekin käymme niissä mielellämme.
Festivaaleilla järjestetään tietysti Durga Puja-rituaaleja, musiikki- ja tanssiesityksiä (bengalilaiset rakastavat kulttuuria), markkinatavaraa sekä tietysti ruokakojuja – toiminta vaikuttaa melko kaupalliselta, kuten kuvan sponsorimainoksesta näkyy.
Esiintyjinä on sekä klassisia muusikkoja ja tanssijoita että modernimpia bändejä. Sunnuntaina festivaaleilla oli bharatanatyam-tanssija, josta sain otettua isolta ruudulta vain näin taiteellisen kuvan:
Ruokatori oli todella hieno. Se oli järjestetty kauniiseen puutarhaan, jossa oli upea tunnelmavalaistus, ja valaistuiden pensaiden ja puiden reunaamat polut veivät eri ruokakojuille.
Ruokakojuissa myytiin myös viemisiä kotiin. Oli pikkupurtavaa…
suunraikastajia…
ja pikkelsejä. Ostin purkin makeaa porkkanapikkelsiä (toinen vasemmalta alarivissä). Todella hyvää sekä ruoan lisäkkeenä että voileivän täytteenä.
Myynnissä oli toki myös runsaasti makeisia, joita bengalilaiset rakastavat.
Minä maistoin tyypillistä bengalilaista sandesh-makeista mangomaulla (oikeanpuoleinen vihreähkö). Oli todella hyvää, vaikka en yleensä innostu intialaisista makeisista. Mies söi gulab jamun-maitomakeista (nakin näköinen) sekä barfia (maito- ja pähkinämakeinen).
Paikalla oli myös intialaiseen tapaan paan-wallah. Paah-wallah myy paania eli lievästi huumaavaa betelpähkinää mausteineen lehteen kiedottuna.
Paanista oli sekä normaalit että makeat versiot, joissa oli vielä kirsikka koristeena.
Ruokaa oli laidasta laitaan: oli kiinalaista, hampurilaisia ja ranskalaisia, bengalilaista kalaa ja riisiruokia, intialaisa wrappejä, jäätelöä, snacksejä…
Tarjolla oli myös samosan bengalilainen sukulaista, singhara. Singhara on samosaa ohuempi ja siinä on enemmän kasviksia.
Itse päädyin tyypilliseen Kolkatan (ent. Calcutta) katuruokaan, eli kathi rolliin. Kathi roll on vähän kuin wrap – chapati, jonka sisällä on vahvasti maustettua lihaa tai kasvista. Valitsin paneerilla ja sipulilla täytetyn wrapin.
Hauska ilta kaiken kaikkiaan!
Intialaiset juhlat ovat ihanan värikkäitä! Tosi mukavaa nähdä sellaisia näiden kuviesi kautta.Ja samoin noita herkkuja on mielenkiintoista nähdä.Gulab jamun on hyvää,olen sitä kerran itsekkin tehnyt kotona,koska poikani tykkää siitä tosi paljon,mutta tein pallosia,en tuollaisia nakkeja.Olipa isot pikkelsipurkit!
ReplyDeleteHehhee... en minä sitä koko tonkkaa ostanut - he laittoivat siitä pienempään, hillopurkin kokoiseen purkkiin pikkelsiä. :)
ReplyDeleteGulab jamun esiintyy yleensä palloina, mutta näitä pitkulaisia näkyy myös silloin tällöin. Näistä tykkää melkein kaikki!
Voi miten hienoa!
ReplyDeleteVautsi, ihania kuvia! :)
ReplyDeleteOlen ehdottomasti sitä mieltä, että teidän pitää käydä useammin festivaaleilla, että me saataisiin silmänruokaa tänne hyiseen pohjolaan! ;D
Kiehtovia kuvia!! Ihania värejä ja varmasti myös makuja!! :D Olisipa ollut ihanaa maistaa noita pikkelsejä!!
ReplyDeleteTuli itse asiassa reportaasistasi mieleen, että minulla on vielä parinkin kesätapahtuman kuvat koneella, en vain ole saanut aikaiseksi blogattua niitä...
On aina kiva sukeltaa näihin makumatkareportaaseihin ja saada uutta inspistä muista makumaailmoista!! :)
Vesi herahti kielelle varsinkin viimeisestä kuvasta. Kathi roll on yksi mun suosikeistani. Pitääkin kaivaa esille Kathi rolls-keittokirja ja ehkäpä jonakin päivänä kokeilla tehdä niitä itse.
ReplyDeleteIhana löytö tämä blogisi! Kokkailua harrastavana täytynee myöntää, että intialaista ruokaa en osaa valmistaa kuin muutaman perushötön, täytyykin opislella lisää!!
ReplyDelete