Niinpä se aika hurahtaa, että meidänkin vauvasta tuli jo taapero yhdessä yössä. Ja banaaneja rakastavalle ikiliikkujallemme järjestettiin mitkäs muut kuin apinasynttärit!
Intiassa yksivuotissynttärit ovat todella iso juhla, vähän kuin Suomessa viisikymppiset. Usein juhlat järjestetään ravintolassa tai hienommassa hotellissa, mutta me päätimme järjestää ne kompleksimme juhlahuoneessa ja puutarhassa, jotta vauvanhoito olisi yksinkertaisempaa, kun koti on lähellä.
Intialaiseen tapaan juhlissa oli valtava ruokatarjoilu, mutta minä lisäsin menyyseen länsimaiseen tyyliin jälkiruokabuffetin. Tässä hieman tunnelmia sisätiloista…
Tarjolla oli mm. omenapiirakan ja sitruuna-mustikan makuisia cupcakesejä…
…mustikan makuisia macaron-leivoksia…
…sekä tietysti täytekakkua….
Itse ehdin valmistaa ainoastaan kakun. Se oli valtava 36 kananmunan sienikakkupohjaan tehty mansikka-kermakakku. Päällä on sokerikuorrutetta ja marsipaanikoristeita.
Tuli kyllä todettua, että kermakakku ei ehkä ole se varteenotettavin vaihtoehto Intian sääolosuhteissa. Aika nopeasti kakku alkoi sulaa, ja kuvastakin saattaa näkyä, että ylin kerros on kaatumaisillaan ja koristeet irtoamassa… 
Myöskään koristeiden säilyvyyteen ei voinut soveltaa suomalaisia ohjeita. Muutaman päivän jälkeen ensimmäiset koristeet, joita säilytin huoneenlämmössä (vesisaarrossa hyönteisten takia), alkoivat homehtua! Eli ne olisi pitänyt säilyttää kosteudenkin uhalla jääkaapissa. Buffetissa lämpimässä ilmassa ne alkoivat myös sulaa nopeasti – aika hikisen näköisiä apinoita tuli!
Toisaalta nämä ystäväni valmistamat jääkaappiin laittamani cakepopsit sulivat myöskin tosi nopeasti kosteuden takia, mutta niitä ei uskaltanut edellisenäkään päivänä jättää huoneenlämpöön muurahaisongelman takia… näin siis täällä tropiikissa.
Kaikesta huolimatta cakepopsit olivat ehdoton hitti etenkin lasten kesken.
Taaperoille oli tarjolla tietysti banaaneja!
Kotiinviemisinä oli aikuisille mm. tällaisia apinakeksejä nätisti pakattuina sekä apinan muotoinen muistilehtiö. Taaperoille annoimme paketin, jossa oli apina-kartonkikirja sekä pehmoleluapina. Isommat lapset saivat viidakon eläin-puuhapaketin. Harmikseni näistä ei tullut otettua kuvia…
Leikkeinä meillä oli mm. aasinhäntä-tyylinen “syötä apinalle banaani” sekä “musical chairs” (suomeksi?). Pikkuapinoille oli varattu sisälle leikkialue, jossa oli pieni pallomeri, apinapehmoleluja, palikoita, taaperokärryjä ja autoja, jne.
Juhlahuoneen viereiselle puutarha-alueelle oli katettu ruokatarjoilu pyöreine pöytineen.
Sillä kutsuvieraita oli intialaiseen tapaan runsaasti (n. 70 henkilöä), tilasimme ruoat pitopalvelusta, eräistä suosikkiravintoloistamme. Tarjolla oli mm.:
- Alkuruoaksi gobhi manchurian ja aloo tikki
- Jälkiruoaksi gulab jamunia jäätelön kera.
Jälkikäteen kyllä huomasin, että hyvin vähän jälkiruokabuffetista oli koskettu, eli intialaisille ei leivonnaiset niin maistu – enemmän meni gulab jamunia!
Hauskat juhlat kertakaikkiaan, ja pikkuapinatkin nauttivat!
Vau, upeat juhlat! Ja oikein paljon onnea niin 1-vuotiaalle herralle kuin hienosti hänen ensimmäisestä vuodestaan selvinneille vanhemmilleenkin! :)
ReplyDeleteKiitos Arya! Sieltä tullaan perässä, eikö vain?! Olis hauska lukea myös sikäläisistä synttärinvietoista!
DeleteOnpa aika tosiaankin vierähtänyt nopeasti! Kivan näköiset koristelut ja tarjoilut! Paljon onnea pikkuiselle!
ReplyDeleteKiitos Yaelian!
DeleteOlen on/off-blogisi lukija :) mutta ajattelin pikaisesti vain kommentoida että musical chairs tunnetaan suomeksi ihan vain (mielikuvituksellisesti) nimellä Tuolileikki :)
ReplyDeleteOnnea pikkuapinalle ja vanhemmille!
Kiitos tiedosta, tosimielikuvituksellinen nimi tosiaan, hehe!
DeleteUpeannäköiset juhlat teillä on ollut! Mielenkiintoinen tieto tuo 1-vuotissynttäreiden tärkeys. :) Onnea vielä kerran pikku apinalle! <3
ReplyDeleteKiitokset Reetta! On nämä tosi tärkeät juhlat, äskettäinkin oltiin kaverin lapsen yksivuotispäivillä, jotka järjestettiin viiden tähden hotellissa kaikkine lisukkeineen - ihan kuin olisi ollut häissä!
DeleteOnpa teillä ollut mahtavat synttärit! Onnittelut näin jälkikäteen!
ReplyDeleteKiitokset!
DeleteVitsit miten kivan näköistä! Ihania koristetia ja herkkuja :-)
ReplyDeleteKiitos Mimosa!
DeleteKivan näköiset juhlat! Leikattiinko lapsen hiukset ;)
ReplyDeleteOlen usein kauhistellut intialaisia täytekakkuja. Yleensä kakut ovat täynnä kaikenmaailman kamalia tekoaineita. Anoppi oli kerran selvittänyt leipomosta kakkujen säilytysaikoja ja sai tietää, että kakut säilyvät hyvänä 4-5 päivää ilmastoidussa huoneessa, ei tarvitse olla edes jääkaapissa :O.
Olen usein haaveillut kermatäytekakusta Intiassa, mutta varmaan kertomasi syy on se miksi ne eivät ole siellä suosittuja.
t. simran
No vielä ei olla leikattu, mutta asiasta on käyty keskustelua! Eli varmaan kuun loppupuolella pää ajellaan paljaaksi, hui!
DeleteMinusta intialaiset täytekakut on hirveitä ja maistuvat ihan esanssisille. En tykkää yhtään... siksi tein itse juhliin kakun. Kaverini tekee upeita kakkuja, mutta maistuvat yleensä aika kuivilta toisin kuin suomalaiset hyvin kostutetut kakut. Kermakakku on ihanaa, mutta täällä tosiaan käytetään sellaista esanssisista kermaa, joka ilmeisesti sitten säilyy paremmin, harmi että ei maistu hyvälle... en halua edes tietää, mitä se sisältää!
Onnea 1-vuotiaalle! Äkkiä se tukka kasvaa takaisin. Mutta enpä itsekään itse toimitusta pystynyt seuraamaan. Pieni kun rääkyi aikalailla...Meillä esikoiselle tukanleikkuu on siis tehty. Tuleeko pojalle myös korvakorut? Sitä en antanut tyttärellemme tehdä ja edelleen sukulaiset tiedustelee eikö olisi jo aika rei'ittää korvat (tyttö nyt 5v)? Noooo...kaikki aikanaan.
ReplyDeleteKiitos! Voih, minuakin kävisi lapsi sääliksi - olen Tirupatissa nähnyt noita mundaneja ja lapset itkevät hirveästi sen aikana. Mutta nämä on näitä pakollisia riittejä... toivottavasti hiukset kasvavat pian takaisin, kuten sanoit, koska nämä ovat kasvaneet tosi tosi hitaasti koko ensimmäisen vuoden ajan. Korvia ei pojalle rei'itetä, tytöllä olisi ehkä eri juttu...
DeleteHikisiä apinoita, hahahah. :D
ReplyDeleteKuulostaa kyllä oudolta, että jälkkäribuffet ei kerännyt suurta suosiota. Itse olisin varmaan seissyt vain sen vieressä. :) Mutta maassa maan tavalla, niinhän se menee.
Terveisiä täältä Suomesta! Sun veljesi muuten vinkkasi sun blogista mun miehelle. Maailma on kovin pieni. :)
Voi ei, miten mä huomasin tämän kommentin vasta nyt! Huomaa kyllä, miten aktiivinen olen täällä blogin puolella nykyään, kun juoksen kahden taaperon perässä... no mutta kiitos kommentista joka tapauksessa ja kiva, kun piipahdat täälläkin välillä! Maailma on tosiaan pieni... mielenkiintoista lukea myös myös Mr Longfieldin seikkailuista esim Pakistanissa, vähän antaa kuvaa myös veljeni työreissailusta! :)
Delete